Näkökulma: eivät ne pelit, vaan pelilukutaidottomuus ja sohvaperunat

”Mitä lasten ja nuorten sitten pitäisi aktiivisen pelaamisen asemesta tehdä? Lojua vanhempiensa kanssa passiivisena television ääressä kuten vielä 1980-luvulla tehtiin?” Näin kysyy Jyrki Kasvi – ja puhuu ihan asiaa.

Pelit eivät ole oikeasti millään tapaa pelottava tai mystinen asia. Niitä tehdään hyvin erilaisia, hyvin erilaisille yleisöille. Jotkut pelit sopivat pikkulapsillekin, toiset vain yli 18-vuotiaille ja monet K18-pelitkin vain pienelle osalle täysi-ikäisiä. Niin elokuvat, tv-ohjelmat kuin pelitkin on varustettu ikämerkinnöillä, joista saa yhdellä silmäyksellä ihan hyvän käsityksen sisällön laadusta.

Lue koko juttu, Kommentit