Ne olivat muuten melkoisia aikoja, kun CD-ROM-asemat ottivat pelitilan haltuun. Kun perinteisillä korpuille ja lerpuille mahtui dataa parhaimmillaankin sen 1,4 megatavun verran, CD-ROM-levylle sitä mahtui 650-700 megaa. Ja sehän innoitti joitakin pelintekijöitä, kun yhtäkkiä pelille olikin käytettävissä tilaa monisatakertainen määrä.
Tosin suuri osa CD-ROM-peleistä oli hirveää huttua, kun moni pelikehittäjä löysi itsestään sisäisen elokuvaohjaajan ja loi upeita multimediaseikkailuja, joissa oli elävää videokuvaa liiankin kanssa. Mutta entäpä ne CD-ROM-alkuaikojen klassikot? Siellä oli näet muutama peli, jotka edesauttoivat CD-asemien yleistymistä tarjoamalla oikeasti toimivia pelielämyksiä, joita perinteisillä medioilla ei voitu kokea. Kuten seikkailupelit 7th Guest (1993) ja 11th Hour (1995).