Käsi ylös kaikki, jotka joskus 90-luvun hämärissä ovat unelmoineet siitä pelien pelistä. Pelistä, jonka todellisuus on yhtä monipuolinen ja uskottava, kuin sen todellisuus, johon joka maanantai-aamu makuuhuoneissamme heräilemme.
On ihan selvä juttu, että Arma III on monella tapaa se jumalpeli, mitä nuori Mikola ja moni muu videopelijunnu mielessään on vuosikausia rakennellut. Otetaanpa pikakurssi perusteisiin. Monessako muussa pelissä pelaaja voi maastoon yöllä eksyttyään nostaa katseensa taivaalle ja suunnistaa perille taivaalla tuikkivien tähtien avulla? Monessako muussa pelissä pelaaja voi pieleen menneen HALO-hypyn jälkeen katsoa itselleen suuntiman rannekellon ja puusta lankeavan varjon perusteella?