Viikko sitten julkaistiin salakavalan huomaamattomasti uusi suomalainen peli, joka on vaihteeksi vähän muutakin kuin mobiilipelaamista. FUBA on näet ”taktinen jalkapallosimulaatio”, tarkemmin sanoen vieläpä lautapeli.
Nopeatempoinen kahden pelaajan lautapeli kuvaa jalkapallomatsia taktisesta näkökulmasta. Noin tunnin mittainen matsi pelataan kerälle kaartuvalla kumisella 60×40 cm kokoisella pelikentällä, jolla pelaajat liikuttelevat joukkueensa ukkeleita.
Viikko sitten julkaistiin salakavalan huomaamattomasti uusi suomalainen peli, joka on vaihteeksi vähän muutakin kuin mobiilipelaamista. FUBA on näet ”taktinen jalkapallosimulaatio”, tarkemmin sanoen vieläpä lautapeli.
Nopeatempoinen kahden pelaajan lautapeli kuvaa jalkapallomatsia taktisesta näkökulmasta. Noin tunnin mittainen matsi pelataan kerälle kaartuvalla kumisella 60×40 cm kokoisella pelikentällä, jolla pelaajat liikuttelevat joukkueensa ukkeleita.
OPQAM-tiimin työstämä Project Root vaikuttaa vallan tyylikkäältä ja kiinnostavalta räiskintäpeliltä, ainakin jos klassisten shoot’em’uppien fiilis modernimmasa paketissa kiinnostaa. Tekijät kuvailevat peliään ”kehittyneeksi sekoitukseksi Desert Strike-, R-Type- ja Axelay-pelejä.”
OPQAM-tiimin työstämä Project Root vaikuttaa vallan tyylikkäältä ja kiinnostavalta räiskintäpeliltä, ainakin jos klassisten shoot’em’uppien fiilis modernimmasa paketissa kiinnostaa. Tekijät kuvailevat peliään ”kehittyneeksi sekoitukseksi Desert Strike-, R-Type- ja Axelay-pelejä.”
Loppukuusta saapuva Assassin’s Creed IV luo peliruuduille merirosvojen aikakauden tavalla, jota pelaajat eivät ole aiemmin vielä nähneet. Koko Karibia, täynnä kaikenlaista tutkittavaa. Autioita saaria, aarteenetsintöjä, sukellettavia aarteita ja uponneita laivoja, kyliä ja kaupunkeja, salakuljettajien tukikohtia, linnakkeita, kalastusta ja metsästystä, jahdattavia saattueita…
Ja kun takaa puhaltaa hyvä tuuli ja tuopissa on päivän rommiannos, mitä merimies voisi enää toivoakaan?
Loppukuusta saapuva Assassin’s Creed IV luo peliruuduille merirosvojen aikakauden tavalla, jota pelaajat eivät ole aiemmin vielä nähneet. Koko Karibia, täynnä kaikenlaista tutkittavaa. Autioita saaria, aarteenetsintöjä, sukellettavia aarteita ja uponneita laivoja, kyliä ja kaupunkeja, salakuljettajien tukikohtia, linnakkeita, kalastusta ja metsästystä, jahdattavia saattueita…
Ja kun takaa puhaltaa hyvä tuuli ja tuopissa on päivän rommiannos, mitä merimies voisi enää toivoakaan?
Lähetimme Tero Lehtiniemen seikkailemaan alkujaan 20 vuotta sitten julkaistun Realms of Arkania –roolipelin uusversion maailmoihin. Ja toisin kuin jotkut tuntuvat uskovan, vanhat pelit tai niiden uusioversiot eivät suinkaan ole aina parasta voittoa.
Domessa viikolla 42 muun muassa…
Humble Bundlejen serkku Game Music Bundle kerää sekin rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta pelimusiikkien kautta. Tarjolla on yhteensä 14 pelin musiikin soundtrack-albumit, joihin pääsee käsiksi edullisimmillaan yhdellä taalalla.
Bundlessa saa taalan lahjoituksella viisi pelisoundtrackiä ja kympillä kaikki 14.
Humble Bundlejen serkku Game Music Bundle kerää sekin rahaa hyväntekeväisyyteen, mutta pelimusiikkien kautta. Tarjolla on yhteensä 14 pelin musiikin soundtrack-albumit, joihin pääsee käsiksi edullisimmillaan yhdellä taalalla.
Bundlessa saa taalan lahjoituksella viisi pelisoundtrackiä ja kympillä kaikki 14.
Wired-lehti otti suurennuslasinsa alle Kickstarter-keräyksillä rahoitetut pelit ja ennen kaikkea ne menestyneimmät hypeprojektit. Mitä niille kuuluu? Ovatko tekijät vain pistäneet rahat taskuun vai mikä maksaa, kun isot pelit vain lagaavat?
Ongelmahan on osittain siinä menestyksessä itsessään. Kun rahaa kertyy kuin roskaa, ovat monet Kickstarter-keräykset yrittäneet epätoivoisesti kasvattaa palkintojaan. Mutta ei se välttämättä kannata, sillä jos lupaa liikoja, on lupauksienkin lunastaminen vaikeaa. Etenkin jos päätyy tekemään suunnittelemaansa laajempaa peliä, niin siinäpä paukkuvat sekä budjetit että aikataulut.
Wired-lehti otti suurennuslasinsa alle Kickstarter-keräyksillä rahoitetut pelit ja ennen kaikkea ne menestyneimmät hypeprojektit. Mitä niille kuuluu? Ovatko tekijät vain pistäneet rahat taskuun vai mikä maksaa, kun isot pelit vain lagaavat?
Ongelmahan on osittain siinä menestyksessä itsessään. Kun rahaa kertyy kuin roskaa, ovat monet Kickstarter-keräykset yrittäneet epätoivoisesti kasvattaa palkintojaan. Mutta ei se välttämättä kannata, sillä jos lupaa liikoja, on lupauksienkin lunastaminen vaikeaa. Etenkin jos päätyy tekemään suunnittelemaansa laajempaa peliä, niin siinäpä paukkuvat sekä budjetit että aikataulut.
Ne olivat muuten melkoisia aikoja, kun CD-ROM-asemat ottivat pelitilan haltuun. Kun perinteisillä korpuille ja lerpuille mahtui dataa parhaimmillaankin sen 1,4 megatavun verran, CD-ROM-levylle sitä mahtui 650-700 megaa. Ja sehän innoitti joitakin pelintekijöitä, kun yhtäkkiä pelille olikin käytettävissä tilaa monisatakertainen määrä.
Tosin suuri osa CD-ROM-peleistä oli hirveää huttua, kun moni pelikehittäjä löysi itsestään sisäisen elokuvaohjaajan ja loi upeita multimediaseikkailuja, joissa oli elävää videokuvaa liiankin kanssa. Mutta entäpä ne CD-ROM-alkuaikojen klassikot? Siellä oli näet muutama peli, jotka edesauttoivat CD-asemien yleistymistä tarjoamalla oikeasti toimivia pelielämyksiä, joita perinteisillä medioilla ei voitu kokea. Kuten seikkailupelit 7th Guest (1993) ja 11th Hour (1995).
Kyllä pelaajakansan kelpaa. Tuloaan tekee kokonaiset kaksi joukkorahoitettua avaruusseikkailua, jotka lupaavat pistää käsitykset avaruudellisesta lentelystä, taistelusta ja seikkailusta aivan uusiksi. Vastikään 24 miljoonan dollarin keräyssumman ylittäneestä Star Citizenistä julkaistiin juuri uusi, upea video. Sen kaveriksi sopii tietenkin häikäisevä Elite Dangerousin vanhempi, yhtäläisen eeppinen elämysvideo.
Miikka Lehtonen suuntasi historian valtamerille ja nautti suuresti. Sen jälkeen kun hän oli päässyt sitkeän yrittämisen jälkeen vähän jyvälle Europa Universalis IV:n saloista.
JOK päätti palata vanhoihin kunnian päiviin ja nujertaa yksikätisesti kommunismin uhkaavan peikon. Eipä sitten muuta kuin aikakoneella Vietnamin sotaan ja kemikaalia pusikkoon. Arvostelussa Air Conflicts: Vietnam.
Brasilia tunnetaan maailmalla monesta asiasta – ja viihde-elektroniikan maailmassa aivan erityisesti reippaista suojatulleistaan. Maan hallitus on näet asettanut viihdelaitteille hurjat tuontitullit, minkä takia brasilialaiset eivät juurikaan juhli upouusilla konsoleilla. Kovien tullien johdosta PlayStation 4 maksaa maassa mukavat 3999 realia eli noin 1400 euroa.
Brasilialaisen verotuskäytännön johdosta PlayStation 4:n hintapolitiikka onkin kuin suomalainen autoverotus. Konsolin hinnasta 63 prosenttia on veroja, 21,5 prosenttia varsinaista konsolin hintaa ja loput kauppaketjujen katetta.
Pelitoimituksen blogissa on taas uutta luettavaa muutamankin tekstin verran. Asialla ovat olleet sekä Teemu Viemerö, Eric Hartin ja Miikka Lehtonen, jotka ovat avanneet ajatuksiaan muun muassa vanhan konsolisukupolven poistumisesta, mätkintäpeleistä ja GTA V:n herättämästä huomiosta.
Kaikki alla olevat pätkät ovat lainauksia ja saat ne kerralla ruudullesi avaamalla Pelitoimituksen blogin tästä linkistä klikkaamalla.
Ja Vietnamin sota oli kauhia, sumfara sumfarallallaa. Siellä lakosi miestä, konetta ja metsää, eikä sodan arvista ole toivuttu Yhdysvalloissa tähänkään päivään mennessä. Sillä häviön kalkki on katkera. Sota oli myös ristiriitojen sikermä. Molemmat osapuolet käyttivät sekä aikansa huipputeknologiaa että mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja. Taivaalla kiisivät SR-71-vekoilukoneet ja F-111-rynnäkkökoneet, pusikossa lauloi AK-47. Siellä käytettiin ensimmäistä kertaa monia sotilasteknologian uutuuksia että uusia taktiikoita. Siksi Vietnam on myös rikas aihe sotapeleille.
Air Conflicts: Vietnam kuvaa Vietnamin sotaa pitkällä, sodan eri vaiheet kuvaavana ilmailutarinalla. Reipashenkinen toimintalentopeli laittaa sotalentäjät vuoron perään hävittäjien, rynnäkkökoneiden, pommittajien ja helikopterien ohjaimiin. Väriä ei tästä sodasta ainakaan puutu.
Suomen elektronisen urheilun maajoukkue matkustaa edustamaan Suomea Romanian pääkaupungissa Bukarestissa 1.-3.11. järjestettävässä IeSF World Championship -turnauksessa. Turnauksessa kilpaillaan neljässä eri pelissä ja tapahtumaan osallistuu 270 pelaajaa 46:sta maasta.
Suomen kisajoukkueen toiminnasta vastaa Suomen elektronisen urheilun liitto. Liiton kaksi edustajaa ja yksi Helsingin kaupungin nuorisotoimen edustaja lähtevät kisamatkalle tukemaan Suomen 12 turnauksiin osallistuvaa pelaajaa.
Suomen elektronisen urheilun maajoukkue matkustaa edustamaan Suomea Romanian pääkaupungissa Bukarestissa 1.-3.11. järjestettävässä IeSF World Championship -turnauksessa. Turnauksessa kilpaillaan neljässä eri pelissä ja tapahtumaan osallistuu 270 pelaajaa 46:sta maasta.
Suomen kisajoukkueen toiminnasta vastaa Suomen elektronisen urheilun liitto. Liiton kaksi edustajaa ja yksi Helsingin kaupungin nuorisotoimen edustaja lähtevät kisamatkalle tukemaan Suomen 12 turnauksiin osallistuvaa pelaajaa.