Töttöröö! Rovion lintuhommat lennähtävät myös PlayStation 4 –konsolille! Mutta miten lintujen ja possujen rähje siirtyy uudelle sukupolvelle? Ovatko grafiikat entistä äimistyttävämmät? Fysiikat pikkutarkemmat? Tiedä häntä, mutta Angry Birds Star Wars sisältää ainakin rutkasti pelattavaa.
PS4-versioon on näet heivattu mukaan sekä alkuperäisen mobiilipelin 200 kenttää, 20 konsoleille tehtyä uutta tasoa ja uusia moninpelitiloja.
Ei ole Sonic viimeisen vuosikymmenen mittaan kovin monessa laatupelissä juhlinut. Ei nytkään. Mikael Miilumäki kertoo miksei:
PlayStation 4 saapui Domen käsiteltäväksi ja testailut ovat jo alkaneet, niin laitteen kuin sen pelien kohdalla. Pelaillessa pärisee myös videotallennin, minkä ansiosta tarjoammekin ehdottoman aitoa PS4-pelivideota JOKin ja muiden kokeilijoiden pelaamana.
Ohessa maistiaisia Assassin’s Creed IV–pelistä PS4:llä:
PlayStation 4 saapui Domen käsiteltäväksi ja testailut ovat jo alkaneet, niin laitteen kuin sen pelien kohdalla. Pelaillessa pärisee myös videotallennin, minkä ansiosta tarjoammekin ehdottoman aitoa PS4-pelivideota JOKin ja muiden kokeilijoiden pelaamana.
Ohessa maistiaisia Assassin’s Creed IV–pelistä PS4:llä:
Miley Cyrus ja Wrecking Ball. Ihan kova hitti. Mutta miten käy, kun biisi tulkitaan Minecraft-pelin kautta? Se selviää katsomalla video!
Miley Cyrus ja Wrecking Ball. Ihan kova hitti. Mutta miten käy, kun biisi tulkitaan Minecraft-pelin kautta? Se selviää katsomalla video!
Ajatelkaapa mitä kaikkea internet tänään tarjoaakaan! Voitte esimerkiksi viettää illan kuuntelemalla suomalaisen Jonne Valtosen sovittamaa pelimusiikkikonserttia, jonka soittaa livenä Saksan yleisradion orkesteri! Suomen aikaa kello 20:00 alkavassa konsertissa kuullaan videopelisävellyksiä muutamankin vuosikymmenen ajalta.
Jonne Valtonen aka Purple Motion (Future Crew, Byterapers) on sovittanut yli kymmenen vuoden mittaan lukuisia, erittäin suosittuja pelimusiikkikonsertteja Saksan radiolle.
Suomen suurin pelaamiseen keskittynyt verkkopelitapahtuma LanTrek järjestetään Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa 10–12.1.2014. Tapahtumaan rakennetaan yli 1000 kone- ja konsolipaikkaa, ja lisäksi paikalta löytyy useita ständi- ja esittelypisteitä.
Tapahtumaan on mahdollista osallistua myös kävijänä ilman omaa konetta. Konepaikattomia kävijöitä on ajateltu turnausten lisäksi erityisesti tapahtuman peliluolassa, jossa on vapaasti käytettävissä olevia pelikoneita eri vuosikymmeniltä.
Amerikkalaiset ovat nauttineet PlayStation 4:sta jo melkein viikon verran. Asian voisi ymmärtää myös niin, että amerikkalaiset ovat testanneet konsolia puolestamme. Hyvä näin, sillä olemme sitä myötä saaneet kuulla muun muassa konsolin surullisen kuuluisasta sykkivästä sinisestä valosta, joka ilmoittaa vakavasta laiteongelmasta.
PlayStation 4 saapui Domen käsiteltäväksi ja testailut ovat jo alkaneet, niin laitteen kuin sen pelien kohdalla. Pelaillessa pärisee myös videotallennin, minkä ansiosta tarjoammekin ehdottoman aitoa PS4-pelivideota JOKin ja muiden kokeilijoiden pelaamana.
Ohessa maistiaisia Contrast-toimintaseikkailusta PS4:llä.
PlayStation 4 saapui Domen käsiteltäväksi ja testailut ovat jo alkaneet, niin laitteen kuin sen pelien kohdalla. Pelaillessa pärisee myös videotallennin, minkä ansiosta tarjoammekin ehdottoman aitoa PS4-pelivideota JOKin ja muiden kokeilijoiden pelaamana.
Ohessa maistiaisia Contrast-toimintaseikkailusta PS4:llä.
Miikka Lehtonen täräjää jostain syystä pehmustetussa huoneessa ja mölisee outoja. Mitä ihmeen palikkahirviöitä ja vääriä tähtiä? Emme tajua sitten millään. Ehkäpä meidän täytyy suunnata tutkimaan asiaa lähteille:
Miikka Lehtonen täräjää jostain syystä pehmustetussa huoneessa ja mölisee outoja. Mitä ihmeen palikkahirviöitä ja vääriä tähtiä? Emme tajua sitten millään. Ehkäpä meidän täytyy suunnata tutkimaan asiaa lähteille:
Magic The Gathering on maailman ensimmäinen keräilykorttipeli, jonka kehitti Richard Garfield ja julkaisi Wizards of the Coast -yhtiö vuonna 1993. Näihin aikoihin valmistettiin myös eräs harvinainen kortti, joka myytiin äskettäin 27 302 dollarilla.
JOK avaa taas vähän pelialan käytäntöjä toimituksen blogin puolella. Tällä kertaa käsittelyn kohteena on erään firman mielenkiintoinen salassapitosopimus, joka aiheutti melkoisen ”karvat nousivat pystyyn sopimuspaperia lukiessa” -fiiliksen.
Jäi muuten allekirjoittamatta, eikä arvostelua ole luvassa ennen kuin peli laskeutuu kauppoihin.
Lue juttu toimituksen blogista: Embargot ja kohtuuttomat NDA:t, osa 50 000 euroa
Edit: linkki johdatti väärään, joskin relevanttiin blogaukseen. Korjattu.
JOK avaa taas vähän pelialan käytäntöjä toimituksen blogin puolella. Tällä kertaa käsittelyn kohteena on erään firman mielenkiintoinen salassapitosopimus, joka aiheutti melkoisen ”karvat nousivat pystyyn sopimuspaperia lukiessa” -fiiliksen.
Jäi muuten allekirjoittamatta, eikä arvostelua ole luvassa ennen kuin peli laskeutuu kauppoihin.
Lue juttu toimituksen blogista: Embargot ja kohtuuttomat NDA:t, osa 50 000 euroa
Edit: linkki johdatti väärään, joskin relevanttiin blogaukseen. Korjattu.
Olen käsitellyt toimituksen blogissa aiemminkin pelialan käytäntöjä muun muassa NDA-sopimusten (Non Disclosure Agreement, salassapitosopimus), ja embargojen suhteen. Nyt tehtiin kuitenkin vuoden 2013 NDA-ennätys.
Mutta luepa ensin muistin virkistykseksi nämä blogit:
Rajoittavatko pelitalot arvosteluja?
Etenkin varhain saatujen arvostelu- tai ennakkokappaleiden mukana toimitetaan ns. review/preview guide. Se ei ole raamattu, mutta niissä on yleensä jotain toiveita, joita kirjoittajaa pyydetään noudattamaan. Tai vaaditaan, mikäli testikappaleesta on kirjoitettu NDA.
Rajoitukset ovat poikkeuksia, eivät sääntöjä. Loppumetreillä vain pieni osa peliarvosteluista tehdään NDA:n alla.
Pääosin preview/review guidet ovat varsin pliisua kamaa. Niiden merkittävin anti on yleensä bugilista. Eli testaajalle kerrotaan mitkä testattavan version ongelmista ovat tiedossa ja ovat korjauslistalla. Guidessa voidaan myös antaa syventävää tietoa pelistä, vinkkejä eri haasteiden ratkaisemiseen tai jopa useita erilaisia ratkaisumalleja eri tilanteisiin.
Pelialan käytäntöjä: mikä on embargo ja mitä se tarkoittaa?
Moni lukija ihmettelee joskus, että mitäs ihmeen järkeä on tehdä pelistä ennakko nettiin, kun jokin paperinen pelilehti on julkaissut siitä jo arvostelun. Tai miksi paperilehden arvostelu ilmestyy kuukautta aikaisemmin kuin verkkoarvostelu? Tai toisinpäin.
Syy löytyy viihdealalla laajalti käytetyistä sopimuskäytännöistä, niin sanotuista embargoista. Embargot ovat tuttu juttu niin peli-, leffa- kuin musabisneksessäkin. Tässä kolumnissa keskitymme niihin nimenomaan pelialan näkökulmasta.
Embargo on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa osapuoli A antaa lehti B:n käyttöön aineistoa tuotteesta Y hyvissä ajoin, etukäteen. Lehti B kuitenkin lupaa pyhästi käsi sydämellä julkaisevansa jutun, oli se sitten vaikkapa peliennakko tai -arvostelu, vasta aikaisintaan määrättynä päivänä.
Embargoon saattaa myös liittyä yritysmaailmassa hyvin tunnettu NDA, Non Disclosure Agreement. NDA:ssa esimerkiksi lehti lupaa ja vannoo allekirjoitetun sopimuksen kautta kunnioittavansa julkaisijan antamia rajoituksia.
NDA ja embargo liittyvät joskus toisiinsa, joskus eivät. NDA:n allekirjoittamalla lehti saattaa esimerkiksi lupautua kunnioittamaan pelitalon embargoja ja rajoituksia yleisellä tasolla, joskus NDA allekirjoitetaan pelikohtaisesti.
NDA:t ja embargot elävät luonnollisesti edelleen ja voivat oikein hyvin. Jotkut vain toisia paksummin. Eräs tuore NDA sai vastauksekseen ”on taas sen tason NDA, että odotamme retail-versiota”. Toisin sanoen, kieltäydyin hyväksymästä tarjottua arvostelusopimusta ja odotamme ennakkoon toimitetun arvostelukappaleen sijaan pelin kaupallista julkaisua.
Miksikö? No, sanotaan näin että jos NDA-sopimuksen pituus ylittää 3-4 sivua, niin silloin ollaan syvissä vesissä. Tämä oli kuusisivuinen. Ensimmäinen silmäys: nimet pitäisi raapustaa kolmeen kohtaan. Kahden A4-sivun verran speksattuna asioita, joita ei saa mainita ja joita saa mainita.
”Koko peliä voi pelata arvostelua varten, mutta et saa mainita tätä ja tätä ja tätä ja tuota mutta tuon voit ja tätä et. Videota saat kaapata mutta vain enintään 60 sekunnin pätkinä, maksimissaan 15 minuutin verran.”
Ja niin edelleen. Listalla on hirmuinen määrä asioita, jopa yksittäisiä objekteja, vastustajia ja hahmoja myöten, joita saa/ei saa mainita.
No. Ei tuo ainutlaatuisen pitkä NDA sinänsä ole. Monissa muissakin peleissä on rajoitettu sisällön paljastamista, tosin vähän kohteliaammin sanakääntein ja harvoin näin pikkutarkasti. Mutta yhdessä kohtaa tämä NDA vei voiton kaikista.
Jokaisesta sopimusrikkomuksesta joutuisi maksamaan 50 000 euron sakot. Kustakin. Ei ”up to 50 000 euros” vaan täsmälleen tuon summan, jokaisesta yksittäisestä rikkeestä. Jos arvostelussa tai videossa vilahtaa kaksi asiaa, hahmoa tai kenttää joita ei saisi mainita, 100 000 euroa ding. En edes viitsinyt laskea kuinka monen sadan tuhannen euron korvauksiin tällä lapulla voisikaan yltää. Vai mennäänkö jo miljoonissa?
Jo NDA:n pituuden nähdessäni mietin, että tämä voi olla yksi niistä soppareista joihin en nimeäni laita. Kahden sivun rajoituslistaa tarkemmin katsoessani päätös jo sementöityi. Sopimusrikkomusmaksun kohdalla karvat nousivat pystyyn.
Jotta herranjestas!
Kiitos kun kerroitte mikä arvostelu on.
NDA:t ovat siitä yhtaikaa ikävä ja kiva asia, että niiden avulla pystyy tekemään asioita luottamuksellisesti, molempien osapuolten välisellä sitovalla sopimuksella. On ihan oikeasti fiksua toimia niin, että pelikoodit (tai elokuvat tai levyt tai…) toimitetaan hyvissä ajoin niin, että juttu saadaan ulos sopivan lähellä virallista julkaisupäivää. Teosta on voitu tutkia rauhassa ja niin edelleen.
Mutta ikävä kyllä NDA-soppareita myös tarvitaan. Pelijournojen kesken kiroillaan usein niitä perkeleen italialaisia, joiden NDA- ja embargoperseilyn takia muut kärsivät. Arvostelukappaleita ei toimiteta. NDA:t ovat pirun pitkiä. Pelitaloista hengitetään niskaan, että muistathan varmasti päivämäärän. Vain siksi, että tuolla eteläisemmässä Euroopassa on tyyppejä, jotka paskat välittävät mistään. Eräs italialainen pelilehti oikein ylpeilee, että ”ME RIKOMME KAIKKI EMBARGOT!”. Haistakaa nyt paska. Te vain teette asiat helvetisti hankalammiksi meille muille. Toivottavasti kukaan ei enää ikinä lähetä teille yhtikäs mitään. Kun noiden pöljien tahallisen sopimusrikkoilun aiheuttaman paranoian päälle lyödään annos korporatiivista typerehtimistä, niin meillä onkin käsissä tällaisia älyttömiä sopimuksia, joita ei todellakaan voi pieni ihminen allekirjoittaa. Enkä kyllä allekirjoittaisi vaikka edustaisin isoakin korporaatiota.
tv, jok
Olen käsitellyt toimituksen blogissa aiemminkin pelialan käytäntöjä muun muassa NDA-sopimusten (Non Disclosure Agreement, salassapitosopimus), ja embargojen suhteen. Nyt tehtiin kuitenkin vuoden 2013 NDA-ennätys.
Mutta luepa ensin muistin virkistykseksi nämä blogit:
Rajoittavatko pelitalot arvosteluja?
Etenkin varhain saatujen arvostelu- tai ennakkokappaleiden mukana toimitetaan ns. review/preview guide. Se ei ole raamattu, mutta niissä on yleensä jotain toiveita, joita kirjoittajaa pyydetään noudattamaan. Tai vaaditaan, mikäli testikappaleesta on kirjoitettu NDA.
Rajoitukset ovat poikkeuksia, eivät sääntöjä. Loppumetreillä vain pieni osa peliarvosteluista tehdään NDA:n alla.
Pääosin preview/review guidet ovat varsin pliisua kamaa. Niiden merkittävin anti on yleensä bugilista. Eli testaajalle kerrotaan mitkä testattavan version ongelmista ovat tiedossa ja ovat korjauslistalla. Guidessa voidaan myös antaa syventävää tietoa pelistä, vinkkejä eri haasteiden ratkaisemiseen tai jopa useita erilaisia ratkaisumalleja eri tilanteisiin.
Pelialan käytäntöjä: mikä on embargo ja mitä se tarkoittaa?
Moni lukija ihmettelee joskus, että mitäs ihmeen järkeä on tehdä pelistä ennakko nettiin, kun jokin paperinen pelilehti on julkaissut siitä jo arvostelun. Tai miksi paperilehden arvostelu ilmestyy kuukautta aikaisemmin kuin verkkoarvostelu? Tai toisinpäin.
Syy löytyy viihdealalla laajalti käytetyistä sopimuskäytännöistä, niin sanotuista embargoista. Embargot ovat tuttu juttu niin peli-, leffa- kuin musabisneksessäkin. Tässä kolumnissa keskitymme niihin nimenomaan pelialan näkökulmasta.
Embargo on kahden osapuolen välinen sopimus, jossa osapuoli A antaa lehti B:n käyttöön aineistoa tuotteesta Y hyvissä ajoin, etukäteen. Lehti B kuitenkin lupaa pyhästi käsi sydämellä julkaisevansa jutun, oli se sitten vaikkapa peliennakko tai -arvostelu, vasta aikaisintaan määrättynä päivänä.
Embargoon saattaa myös liittyä yritysmaailmassa hyvin tunnettu NDA, Non Disclosure Agreement. NDA:ssa esimerkiksi lehti lupaa ja vannoo allekirjoitetun sopimuksen kautta kunnioittavansa julkaisijan antamia rajoituksia.
NDA ja embargo liittyvät joskus toisiinsa, joskus eivät. NDA:n allekirjoittamalla lehti saattaa esimerkiksi lupautua kunnioittamaan pelitalon embargoja ja rajoituksia yleisellä tasolla, joskus NDA allekirjoitetaan pelikohtaisesti.
NDA:t ja embargot elävät luonnollisesti edelleen ja voivat oikein hyvin. Jotkut vain toisia paksummin. Eräs tuore NDA sai vastauksekseen ”on taas sen tason NDA, että odotamme retail-versiota”. Toisin sanoen, kieltäydyin hyväksymästä tarjottua arvostelusopimusta ja odotamme ennakkoon toimitetun arvostelukappaleen sijaan pelin kaupallista julkaisua.
Miksikö? No, sanotaan näin että jos NDA-sopimuksen pituus ylittää 3-4 sivua, niin silloin ollaan syvissä vesissä. Tämä oli kuusisivuinen. Ensimmäinen silmäys: nimet pitäisi raapustaa kolmeen kohtaan. Kahden A4-sivun verran speksattuna asioita, joita ei saa mainita ja joita saa mainita.
”Koko peliä voi pelata arvostelua varten, mutta et saa mainita tätä ja tätä ja tätä ja tuota mutta tuon voit ja tätä et. Videota saat kaapata mutta vain enintään 60 sekunnin pätkinä, maksimissaan 15 minuutin verran.”
Ja niin edelleen. Listalla on hirmuinen määrä asioita, jopa yksittäisiä objekteja, vastustajia ja hahmoja myöten, joita saa/ei saa mainita.
No. Ei tuo ainutlaatuisen pitkä NDA sinänsä ole. Monissa muissakin peleissä on rajoitettu sisällön paljastamista, tosin vähän kohteliaammin sanakääntein ja harvoin näin pikkutarkasti. Mutta yhdessä kohtaa tämä NDA vei voiton kaikista.
Jokaisesta sopimusrikkomuksesta joutuisi maksamaan 50 000 euron sakot. Kustakin. Ei ”up to 50 000 euros” vaan täsmälleen tuon summan, jokaisesta yksittäisestä rikkeestä. Jos arvostelussa tai videossa vilahtaa kaksi asiaa, hahmoa tai kenttää joita ei saisi mainita, 100 000 euroa ding. En edes viitsinyt laskea kuinka monen sadan tuhannen euron korvauksiin tällä lapulla voisikaan yltää. Vai mennäänkö jo miljoonissa?
Jo NDA:n pituuden nähdessäni mietin, että tämä voi olla yksi niistä soppareista joihin en nimeäni laita. Kahden sivun rajoituslistaa tarkemmin katsoessani päätös jo sementöityi. Sopimusrikkomusmaksun kohdalla karvat nousivat pystyyn.
Jotta herranjestas!
Kiitos kun kerroitte mikä arvostelu on.
NDA:t ovat siitä yhtaikaa ikävä ja kiva asia, että niiden avulla pystyy tekemään asioita luottamuksellisesti, molempien osapuolten välisellä sitovalla sopimuksella. On ihan oikeasti fiksua toimia niin, että pelikoodit (tai elokuvat tai levyt tai…) toimitetaan hyvissä ajoin niin, että juttu saadaan ulos sopivan lähellä virallista julkaisupäivää. Teosta on voitu tutkia rauhassa ja niin edelleen.
Mutta ikävä kyllä NDA-soppareita myös tarvitaan. Pelijournojen kesken kiroillaan usein niitä perkeleen italialaisia, joiden NDA- ja embargoperseilyn takia muut kärsivät. Arvostelukappaleita ei toimiteta. NDA:t ovat pirun pitkiä. Pelitaloista hengitetään niskaan, että muistathan varmasti päivämäärän. Vain siksi, että tuolla eteläisemmässä Euroopassa on tyyppejä, jotka paskat välittävät mistään. Eräs italialainen pelilehti oikein ylpeilee, että ”ME RIKOMME KAIKKI EMBARGOT!”. Haistakaa nyt paska. Te vain teette asiat helvetisti hankalammiksi meille muille. Toivottavasti kukaan ei enää ikinä lähetä teille yhtikäs mitään. Kun noiden pöljien tahallisen sopimusrikkoilun aiheuttaman paranoian päälle lyödään annos korporatiivista typerehtimistä, niin meillä onkin käsissä tällaisia älyttömiä sopimuksia, joita ei todellakaan voi pieni ihminen allekirjoittaa. Enkä kyllä allekirjoittaisi vaikka edustaisin isoakin korporaatiota.
tv, jok
PlayStation 4 saapui Domen käsiteltäväksi ja testailut ovat jo alkaneet, niin laitteen kuin sen pelien kohdalla. Pelaillessa pärisee myös videotallennin, minkä ansiosta tarjoammekin ehdottoman aitoa PS4-pelivideota JOKin ja muiden kokeilijoiden pelaamana.
Ohessa maistiaisia Lego Marvel Super Heroes -toimintaseikkailusta PS4:llä.
