
Miikka Lehtosen matka 80-luvulle tapahtui lasersäteiden ja hyvän synapopin säestyksellä. Mark IV style!

Miikka Lehtosen matka 80-luvulle tapahtui lasersäteiden ja hyvän synapopin säestyksellä. Mark IV style!

On vuosi 2007. On tulevaisuus. Amerikan ja Kanadan välisen ydinsodan jälkeen maailma on laittomassa tilassa. Kyberterroristit ahdistelevat viattomia ihmisiä ja pienellä saarella hullu eversti kasaa ydinarsenaalia homman viimeistelemiseksi. Hänestä Kanadan pommittaminen savuavaksi ydinraunioksi oli liian pieni isku. Hippien ja kukkahattutätien nössöilyä. Nyt viimeistellään homma.
Hullun everstin tiellä seisoo vain yksi mies. Tavallinen mies. Ei mikään sankari. Ihan arkinen Mark IV Cyber Commando, kersantti Rex Power Colt.

Jokainen Bethesdan roolipelejä pelannut tietää, että firman seikkailujen tapahtumapaikat ovat valtavia. Neliökilometreittäin maastoa, kymmeniä luolia, kaupunkeja, rakennuksia ja muuta mukavaa. Me pelaajat nautimme lopputuotteesta ja toisaalta annamme palautetta puutteista, mutta pysähdymmekö koskaan pohtimaan, miten näin kookkaat maailmat luodaan?

Vuonna 2002 julkaistu Eternal Darkness: Sanity’s Requiem on todellinen kauhupeliklassikko. Jatko-osa oli työn alla pitkään, mutta kehittäjä Silicon Gamesin taloudelliset ongelmat johtivat projektin peruuttamiseen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että peliä lämmöllä muisteleville on luvassa nannaa uuden Kickstarter-projektin muodossa.

Jokin aika sitten ilmestynyt Defiance on mielenkiintoinen kokemus. Avoimen maailman massiivinen moninpeliräiskintä etenee samanaikaisesti TV-sarjana ja pelimaailmassa. Kriitikot eivät ole jakaneet Defiancelle aivan varauksetonta kiitosta, mutta pelaajille kokemus tuntuu maistuvan mukavasti.