Heikki Takala suuntasi 90-luvun science fictionin pariin. Ei tällä kertaa neurovelhoillen tai muutoin kyberavaruuden tai ruohonleikkuuhommien merkeissä, vaan herra tarttui vanhaan Amiga-klassikkoon. Tai siis sen uuteen tulkintaan. Miten homma toimi?
Heikki Takala suuntasi 90-luvun science fictionin pariin. Ei tällä kertaa neurovelhoillen tai muutoin kyberavaruuden tai ruohonleikkuuhommien merkeissä, vaan herra tarttui vanhaan Amiga-klassikkoon. Tai siis sen uuteen tulkintaan. Miten homma toimi?