Tanssipelit ovat satunnaisesti ilmaantuneista kilpailijoista huolimatta henkilöityneet käytännössä koko historiansa ajan yhteen nimeen: Harmonixin Dance Central -sarjaan. Sen lisäksi että sarjan pelit ovat olleet yksiä harvoista oikeasti toimivista Kinect-peleistä, ovat ne kutakuinkin malliesimerkki tanssipelien toteuttamisesta.
Sarjan kolmas osa ei muuta aiempien osien rakentamaa vahvaa perusmekaniikkaa juuri mihinkään, vaan kehitystyö on keskittynyt pienten yksityiskohtien hiomiseen ja mikä tärkeintä, pelin bilepotentiaalin kehittämiseen.